psykiatrian erikoissairaanhoitaja
Pekka Lehto:
 Elokuvaterapia
- eli elävän kuvan hoidollinen käyttö

* * *
   etusivulle        eetee otsikoihin               edellinen luku        seuraava luku  


- luku 11 -
KOKEMUKSIA RYHMÄN VETÄMISESTÄ
päivitetty: 24.10.2008


Oliver Stone: Uturn
ENNEN PÄÄTÖSTÄ RYHMÄN PERUSTAMISESTA:
  • Määritelkää ryhmän perustamisen todellinen tarve.
    Kun ryhmän idea ja tarkoitus on kirkkaana mielessä, on perusasioihin keskittyminen ja niissä pitäytyminen jatkossa helpompaa.

  • Ryhmän perustamisen tarpeeseen vaikuttaa mm. se, että:
    • ko. ryhmästä hyötyviä osallistujia on riittävästi

    • motivoituneita, päteviä vetäjiä on riittävästi

    • ryhmälle on olemassa riittävät muut resurssit:

      • paikka

      • aikaa

      • välineitä

      • määräraha (mikäli sellaista tarvitaan)
    • ryhmästä on tarkoituksenmukaista hyötyä sen jäsenille

  • Ei ole mielekästä perustaa ryhmiä ryhmien vuoksi.

  • Määritelkää keinot vastata tarpeeseen

    • esimerkiksi mikä luovuusterapia vastaa parhaiten tarpeeseen

  • Määritelkää selkeä tavoite

    • mihin ryhmällä pyritään (lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä)

    • selkeästi mitattavissa oleva tavoite

  • Sopikaa ryhmän sisällöstä

    • mitä keinoja / muotoja / tasoja / interventioita käytetään, mitä ei, ...

    • millaista oiretoleranssia käytetään

    • selkeät rajat ja raamit, ryhmän reviiri

  • Sopikaa ryhmän:

    • kokonaiskestoaika

      • puoli vuotta - vuosi on yleensä hyvä kestoaika
      • muutama kuukausi on yleensä liian lyhyt ja yli vuosi yleensä liian pitkä
    • ryhmäistuntojen tiheys

      • kerran viikossa toimii yleensä parhaiten, ei liian harvoin, ei liian usein
    • ajankohta

      • mieluiten sama viikonpäivä ja sama kellonaika
      • ajankohta riippuu ryhmäläisten osallistumismahdollisuuksista

    • istuntokerran kesto

      • yleensä sopiva istunnon kestoaika on 45 - 60 minuuttia

  • Keksikää ryhmälle sopiva, kuvaava nimi
    • hyvä nimi lisää motivaatiota ja 'me'-henkeä

  • Määritelkää ryhmän koko
    • minimi ja maksimi

    • yleensä toimivan ryhmän optimaalinen koko on
      • 5 - 10 osallistujaa sekä

      • 1-2 vetäjää

    • alle viisi on yleensä liian pieni
      • = ahdistava, vuorovaikutusvariaatioita on turhan vähän
    • yli 10 liian suuri
      • = etäännyttävä, vuorovaikutusvariaatioita tulee liikaa


    • ajatellaan teoreettisia vuorovaikutusvariaatioita:
      •   2 henkilöä:   3 variaatiota

      •   3 henkilöä:   9 variaatiota

      •   4 henkilöä:   36 variaatiota

      •   5 henkilöä:   180 variaatiota

      •   6 henkilöä:   1080 variaatiota

      •   7 henkilöä:   7.560 variaatiota

      •   8 henkilöä:   60.480 variaatiota

      •   9 henkilöä:   544.320 variaatiota

      • 10 henkilöä:   5.443.200 variaatiota

      • 11 henkilöä:   59.875.200 variaatiota

      • ja niin edelleen

    • eli mitä suurempi ryhmä sitä vaikeampi sitä on hallita suunnitelmallisesti

  • Pohtikaa kirjaamistapa ja sen laajuus
    • kirjaaminen on tärkeä osa suunnitelmallisuutta, seurantaa sekä oppimista ja ammatillista kasvua

    • kirjallinen dokumentointi on kätevä (itse)kritiikin väline

    • dokumentointi voi palvella myöhempää käyttöä (seuranta, tutkimus, uusi ryhmä,...)

  • Jos vetäjiä on kaksi tai useampi sopikaa selkeä tehtäväjako

  • Elleivät ryhmän perustehtävä, tavoite ja sen toteutuskeinot ole selvillä vetäjille, ne tuskin ovat sitä ryhmäläisillekään

  • Ryhmän tarkoitus määrää paljolti sen sisällön ja koostumuksen

  • Huomioikaa työnohjauksen tarve



[ ylös ]


ENNEN RYHMÄN ALKUA:

  • Valitkaa / nimetkää / sopikaa ryhmäläiset

    • kuka / ketkä hyötyvät ko. ryhmästä

    • huomioikaa ryhmädynamiikka (suuntaan tai toiseen)

    • sopikaa ja tiedottakaa valintakriteereistä

  • Sopikaa ajankohta ja varatkaa paikka

    • mielellään neutraali ja joka kerta sama paikka

    • varatkaa paikka useammaksi kuukaudeksi eteenpäin

  • Tiedottakaa ryhmäläisille ja muille asianosaisille selkeästi ryhmästä

  • Varatkaa / ottakaa esille tarvittava välineistö ennen ryhmän alkua
    - tarkastakaa sen kunto / toimivuus

  • Tehkää joka kerralle selkeä, mutta riittävän yksinkertainen, ilmava, elastinen toimintasuunnitelma

    • ei liikaa tehtäviä yhdelle kerralle

    • pieniä, selkeitä tavoitteita:

      • "Noora sanoo/tekee/ehdottaa jotain oma-aloitteisesti..."

      • "Jussi jaksaa olla läsnä vähintään 15 minuuttia..."

      • "Ryhmässä saadaan tehtyä/käsiteltyä edes yksi runo/piirustus ... kokonaisuudessaan"

  • Jaksottakaa ajankäyttö:

    • esimerkiksi 60 min. ryhmä:

      • n. 10-15 min. orientoitumiseen + tehtäväjakoon

      • n. 30 min. ryhmätyöskentelyyn

      • n. 15-20 min. purkuun, palautteeseen, tulevan suunnitteluun

  • Varatkaa aikaa vetäjien keskinäiseen ja / tai työryhmässä tapahtuvaan ryhmän 'purkuun'

    • intuitiiviset, välittömät tuntemukset saattavat olla sangen hyödyllisiä jatkoa ajatellen

    • työnohjauksellinen funktio


  • varautukaa 'vetämään takataskusta kakkossuunnitelma'

    • esim. jos runoryhmässä runosuoni ei syki elvytyksestä huolimatta varautukaa:

      • lukemaan / luetuttamaan muutama runo,

      • soittamaan joku runoäänite,

      • soittamaan joku potentiaalisesti puhutteleva, aiheeseen sopiva äänite

      • jne

    • varastrategian on syytä liittyä aiheeseen (esim. runoryhmässä runouteen) tai sitten joku toimiva, oivaltava, kuvaava paradoksi

    • pelkkä tietoisuus vaihtoehdoista estää (etenkin aloittelevaa) vetäjää joutumasta pulaan tai epätoivoon

  • Jos ryhmä on aivan tukossa

    • sopikaa ryhmässä jo ensimmäisillä kerroilla mitä teette vastaavanlaisessa tilanteessa - vastuuta vetäjältä ryhmälle

    • voitte esim. keskustella hoitoprosessin kaksisuuntaisuudesta: periaatteella: 'onneen ei ole oikoteitä':

      • "Ei voi saada, jos ei itsekin anna" tai:

      • "Maanviljelijäkään ei voi vain niittää kypsää kauraa, vaan sen kasvun eteen on tehtävä paljon työtä" tai:

      • "Valmiiseen ruokapöytään ei voi istua ellei joku valmista ruokaa ja kata pöytää"

    • Palauttakaa 'pallo' ryhmäläisille, antakaa jonkun ryhmäläisen vetää ko. kerta (tarvittaessa tukien)


    • Muuttakaa jotenkin dynamiikkaa/painopistettä:

      • esim. poistutaan huoneesta yhdessä ja palataan uusille paikoille ja aloitetaan alusta tai

      • vaihdetaan vain istumapaikkoja tai vaihdetaan 'rooleja'

      • joskus on hyvä / tärkeää istua yhdessä hiljaa ja jakaa sanaton läheisyys / ahdistus,...

  • Huomioikaa elastisuus ja priorisoikaa tarpeet

    • esim. jos ryhmäläisen lähiomainen on hiljattain kuollut tms. voi sen käsittely tai huomioiminen tavalla tai toisella olla tärkeämpää, kuin edellisellä kerralla tehdyssä suunnitelmassa pysyminen

    • joskus tilanne voi olla päinvastoin: ryhmän kokonaisuuden ja kasvun (= aikuisuuden) kannalta voi olla tärkeää edetä pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan, eikä 'poukkoilla' hetkellisten, voimakkaidenkin ärsykkeiden perässä; tämänkin voi tehdä hienovaraisesti

    • ryhmää vedettäessä on syytä koko ajan muistaa perustehtävä ja pysytellä siinä esim. surutyötä tms. voi tehdä / käsitellä omahoitajakeskusteluissa

    • hajanainen ihminen tarvitsee joskus selkeät raamit ja sopimukset

  • Huomioikaa ryhmäprosessiin liittyvät tekijät

    • nähkää 'metsä puilta' ( = oiretoleranssi )

    • selkeä pitkän tähtäimen suunnitelma ja siinä pysytteleminen helpottavat vetäjien työtä

    • etenkin alussa vetäjään kohdistetaan usein kohtuuttomia odotuksia, kuin tämä olisi ihmeitä tekevä taikuri, pelastaja


  • välttäkää ennakoitavia häiriötekijöitä

    • laittakaa oveen 'varattu' -lappu ryhmän ajaksi

    • sopikaa ettei puhelimeen tms. haeta ryhmän aikana

    • sopikaa tupakkatauoista, wc-käynneistä,...



[ ylös ]


RYHMÄN VETÄMISESTÄ:

  • esittely

    • ensimmäisellä tai kahdella ensimmäisellä kerralla:

      • jokainen ryhmäläinen esittelee itsensä riittävän laajasti

      • kuka olen, miksi olen tässä ryhmässä, mitä odotuksia / tavoitteita / toiveita minulla on,...

    • tai vierustoverit esittelevät toisensa:

      • lyhyt, 5-10 minuutin 'haastattelu' / tietojen vaihto

      • esittely ("Vierustoverini Hannu on ...")

    • vetäjä voi tarvittaessa kysellä / syventää / helpottaa esittäytymistä:

      • mikä eläin, kasvi, jne. kuvaa sinua parhaiten, mikä huonoiten,...

      • mikä romaanihenkilö / elokuva- / sarjakuvahahmo kuvaa sinua parhaiten, mikä huonoiten,...

      • jos tuttavasi / ystäväsi / sukulaisesi / potilastoverisi / omahoitajasi esittelisi sinut, mitä hän sanoisi,...

      • jos koirasi / kissasi / papukaijasi / kultakalasi esittelisi sinut, mitä hän / se sanoisi,...

      • millainen olisi näytelmä / elokuva, joka tehtäisiin sinusta / sinun elämästäsi; mitä siinä olisi, mitä siinä ei olisi, kuka (tunnettu näyttelijä) näyttelisi pääosaa,...

    • 'tutustumisleikkejä':

      • lankakerän heittely:
      • aloittaja ottaa langanpäästä kiinni, esittelee itsensä, heittää kerän jollekin, jolta kysyy jotain - tämä esittelee itsensä, vastaa, heittää jollekin...

      • näin lopulta muodostuu 'vuorovaikutusverkosto'

      • kuten edellä, mutta heitetään palloa tai pehmolelua, tms.
      • tehkää omat 'nimineulat'
      • persoonalliset, vain ryhmäläisille, joka ryhmäistunnossa pidettävät,...

      • tilapäisesti 'nimineulan' voi tehdä maalarinteipistä
      • käyttäkää tarvittaessa kontaktiharjoituksia
      • vaikkapa joka istuntokerran alussa 'jäätä' rikkomaan

      • rentoutus

      • joku oma(peräinen) alkurituaali

      • (silmät kiinni, rento olo, käydään läpi viime kerta, astutaan tämänkertaiseen aiheeseen sisälle,...)

      • hiljainen taustamusiikki voi rauhoittaa 'liikaa' ahdistunutta / ahdistavaa ryhmätilannetta

      • joskus ahdistus on tehokas käynnistäjä, joskus ei

      • 'tarkoitus pyhittää keinot'

  • Ryhmää aloitettaessa

    • ryhmällä, kuten elämällä, elokuvalla ja päivällä on kolmiosainen kaari:

      • alku, keskiosa ja loppu

    • alku

      • alku johdattaa itse 'pääasiaan', orientoi perustehtävään

      • vetäjän rooli korostuu alussa ja vähenee ryhmän loppua kohti

      • määrätietoinen, vahva vetäjä luo alussa aina epävarmaan ryhmään rohkeutta, turvallisuutta, tavoitehakuisuutta ja itseluottamusta

      • selkeä, toimiva, määrätietoinen alku on tärkeä jatkon kannalta:

      • 'ei ajauduta tahattomasti keskelle outoa metsää/maisemaa ja ihmetellä minne nyt pitäisi suunnistaa ilman kompassia/opasta'

      • kun tiimityö on hitsautunut yhteen voi vetäjä siirtyä enemmän taustalle

      • ryhmäistunnon alussa vetäjä orientoi ryhmäläiset kulloiseenkin perustehtävään:

        • "Viime kerralla meillä oli teemana ... "

        • "Minua jäi viime kerrasta askarruttamaan ..."

        • "Kuka kertoisi mitä viime kerrasta jäi mieleen..."

        • "Viime kerralla sovimme, että tänään käsiteltäisiin ..."

        • "Edellisen kerran lopussa Kerttu lupasi tällä kerralla..."

        • "Tänään meillä on tarkoitus..."

        • yhden vetäjän ryhmässä vetäjä voi käyttää (tietoisesti tai 'salaa') jotain ryhmäläistä apuvetäjänä, kohdistaa hänelle terapeuttista vastuuta:

        • "Mitä sinä Hannu kuulit / koit / ajattelit Kertun esittämästä kuvauksesta / kertomuksesta / tuntemuksesta ...'

        • "Mitä sinä Kerttu ehdotat, että teemme nyt ..."

        • "Niin, mitä / miten sinä Kerttu vastaat Hannun tekemään kysymykseen / ehdotukseen ..."

    • kahden vetäjän ryhmässä vetäjien välinen terapeuttinen dialogi voi toimia ryhmän käynnistäjänä, esim. 'peilaamalla' ryhmää tai toimimalla tarvittaessa jonkun ryhmäläisen 'apuminänä':

      • esimerkiksi:

        • vetäjä Taisto vetäjä Taimille: "Minulla on tunne, että tänään tapahtuu jotain erilaista / myönteistä / merkittävää. Mitä sinä, Taimi, ajattelet, että se voisi olla?".

        • Taimi: "Olisikohan se, että Hannu jaksaa olla tänään läsnä ainakin 25 minuuttia / että Kerttu kommentoi Hannun työtä".

        • Taisto: "Minä luulen, että se on mahdollista. Mitä sinä Hannu / Kerttu itse ajattelet tästä?" jne.


        • Jos Kerttu ei saa sanaa suustaan Taimi voi kysyä Taistolta

        • "Mitä sinä, Taisto, luulet, että Kerttu ajattelee / toivoisi / haluaisi itse tehdä/sanoa/kokeilla?".

        • Taisto vastaa.

        • Taimi Kertulle: "Miltä tuo Taiston ajatus kuulosti? Haluaisitko sinä, Kerttu, ...?"

    • jos esim. keskusteluryhmä mykistyy ryhmäistunnon alkaessa virallisesti (mitä tapahtuu sangen usein eli ennen ryhmän alkua puhutaan vapaasti, mutta lukkiudutaan ryhmän alettua 'virallisesti') voidaan kertoa vitsejä, opettavaisia / symbolisia / nasevia tarinoita tai käyttää paradoksia:

      • "Kun kenelläkään ei tunnu olevan mitään sanottavaa tällä kertaa, lopetetaan tämä keskusteluryhmä tältä erää tähän. Ja jäädään istumaan ja turisemaan vapaamuotoisesti päiväkahvia odoteltaessa" tms.

      • Tällä 'tempulla' on maaginen kyky synnyttää keskustelua ja keventää vakavoitunutta ilmapiiriä. Joskus se on poikinut mainioita keskusteluryhmiä: 'miksi puhuminen on joskus niin vaikeaa ja joskus ei', 'mikä vaientaa...'

    • on syytä huomioida, että ryhmä on 'alkanut' on ennen istuntoa, ryhmäläiset ovat orientoituneet ryhmään jo ennen siihen osallistumistaan

    • tätä energiaa (pohdintoja, ennakko-odotuksia,...) kannattaa hyödyntää ryhmäistuntoa aloitettaessa


  • kahden vetäjän ryhmä

    • sopikaa selkeä, yksinkertainen strategia:

    • rajat ja raamit

    • vastuuvetäjä - peesaaja

    • puhuja - kuuntelija

    • kyselijä - kommentoija

    • vuoropuhelut, sovitut merkit, viestit,...

    • huumori, leikinlasku

    • lämminhenkinen huumori voi olla hyvin 'osuvaa' ja terävääkin

    • kysykää tarvittaessa toisiltanne tai itseltänne:

    • mitä sinä tekisit Hannun/Kertun tapauksessa / sijasta

    • miltä sinusta / minusta tuntuu

    • mitä ajatuksia / tunteita / mahdollisuuksia / uhkia / selviytymisstrategioita heräsi ...

    • vaihdelkaa tempoa, 'kiihdytys', 'jarrutus'

    • monotonisesti junnaava ryhmä väsyttää nopeasti aktiviteetin

  • rehellisyys on kaiken a ja o

    • supportiossa korostuu positiivinen, elämänmyönteinen, tulevaisuudenuskoinen rehellisyys

    • analyyttispainotteisemmassa terapiassa joskus 'kissa pöydälle' tai 'selkä seinää vasten' -strategia on paikallaan; puhutaan asioista ja tunteista suoraan, niiden oikeilla nimillä:

      • Esimerkiksi "valheesta kiinni jääneelle":

      • "Loppujen lopuksi ihminen voi huijata vain itseään ja minusta tuntuu, että sinä huijaat itseäsi. Vai miltä sinusta itsestäsi tuntuu?"

      • "Onko totuutta niin pelottavaa katsoa silmästä silmään?"

      • 'tätimäiset ammattiauttajat', 'kaiken ymmärtäjät' ärsyttävät monasti joitakin ryhmäläisiä, etenkin nuoria

  • Älkää koskaan aliarvioiko ryhmäläisten resursseja!

  • Vetäjä/vetäjät huolehtivat, että ryhmä kestää perustehtävässään

    • selkeät, yksiselitteiset sovitut rajat ja raamit

    • ettei juttu rönsyile liikaa

    • ettei ryhmässä pelata 'pelejä'

    • (mitä vähemmän on pelivälineitä, sitä vähemmän voidaan pelata)

    • jos joku 'häiriköi', hänelle tarjotaan tietty aika (esim. 5-10 min.) 'esiintymiseen' ja sen jälkeen hänen on annettava muille ryhmäläisille tilaa

    • Välttäkää kiireen tunnetta
      - riittävästi tilaa itseilmaisulle ja pohdinnoille ja 'kypsyttelylle'
      - kaikki kokemukset, kaikki kommentit ovat tärkeitä

  • Ryhmän lopetus

    • ryhmän kehityskaarta hahmotettaessa kannattaa huomioida paitsi aloitus myös ryhmän lopetus

    • yksittäisen ryhmäistunnon loppupuolella vetäjä voi 'vihjaista' loppumiseen, aloittaa 'pehmeän laskun':

      • "Meillä on vielä aikaa 10 minuuttia. Haluaako joku kertoa /kommentoida/esittää/näyttää/kysyä jotain..."

      • "Ennen kuin kohta lopetellaan minä haluaisin vielä palata tuohon juttuun/kertoa... /kysyä sinulta, Kerttu,..."

      • "Pitäisiköhän meidän lopetella pikkuhiljaa ja sopia vielä ensi kerran teema ..."

      • "Aika alkaa vähitellen loppua. Palattaisiinko tähän teemaan /kysymykseen heti ensi kerran alussa"

    • joskus kannattaa antaa 'kotitehtäviä' tai 'pähkinöitä purtavaksi'

      • on syytä muistaa, että ryhmäprosessi elää koko ajan, myös varsinaisten ryhmäistuntojen ulkopuolella

      • siksi pehmeä lopetus on yllättävänkin tärkeä

  • Vetäjien kannattaa jäädä ryhmän jälkeen hetkeksi ryhmätilaan 'tarvittaessa käytettäväksi', esim. tavaroita 'keräilemään' tai paikkoja 'järjestelemään'

    • joku ryhmäläinen ehkä haluaa jakaa eroamisen hetken tai kysyä jotain tai kertoa jotain mieleen jäänyttä,...



[ ylös ]


SOPIVA RYHMÄPAIKKA:
  • Riittävän neutraali

    • paikka. johon ei liity voimakkaita tunnesiteitä

    • ettei se 'kummittele'

  • Käytännöllinen, käyttöön sopiva:

    • sopiva kalustus ja välineistö ja säilytystilat

    • riittävä / säädettävä valaistus

    • äänenkäyttö: tarvittaessa rauhallinen / mahdollisuus 'metelöintiin'

    • hyvä seinätila (esim. piirustusten ripustamiseen)

    • tarvittaessa: vesipisteet (käsien pesu, vesi- ja sormivärit)

    • riittävästi pistorasioita

    • helppo pitää siistinä (värien puhdistaminen pöydiltä tms.)

    • tuuletus (esim. kesähelteet)

    • wc-tilat riittävän lähellä

  • Tarkoitukseen riittävä koko

    • ei liian pieni (reviirin, hapen, liikkeen, toimintavapauden tarve)

    • ei liian suuri (intiimiys, intensiteetti, ulkoiset ärsykkeet)

    • mahdollisuus ryhmäläisten keskinäiseen katsekontaktiin

    • mahdollisuus istua ympyrämuodostelmassa

  • sairaalassa tms. yhteisössä hyvä ryhmäpaikka sijaitsee usein ko. yksikön ulkopuolella

    • siellä 'irrotaan' helpommin kahlitsevista, haitallisista rooleista

    • eräät parhaimmista hoidollisista keskusteluista olen käynyt saunan lauteilla alasti istuessamme

    • joskus pieni kävelylenkki paitsi raikastaa mieltä, 'puhdistaa ilmapiiriä',...

    • suojavaatteen käyttöä/käyttämättömyyttä kannattaa harkita vakavasti

    • 'suojavaate' on usein 'hulluudelta suojaavaksi'

    • oletettu vaatekappale', vahva roolisymboli



[ ylös ]


TIEDOTUS / RAPORTOINTI:
  • Yleistiedotus

    • mitä, missä, milloin, kenelle, kuka vetää

    • tiedottakaa aamu-, yhteisö- tai osastokokouksessa riittävän usein

    • suullinen tiedon välitys

    • kirjallinen tiedote esim. ilmoitustaululle, viikkotiedotteeseen, potilaslehteen,...

    • tarvittaessa: paikallinen lehdistö, paikallisradio,...

  • Henkilökohtainen tiedote:

    • esim. A4 tai A5 -kokoinen moniste

    • mitä, missä, milloin, kenelle, kuka vetää

    • erityishuomiot sekä -maininnat

    • henkilökohtainen tiedote lisää yleensä motivaatiota

  • Tiedotteella voitte paitsi markkinoida ryhmää myös orientoida siihen
    - huomioikaa ulkoasu, grafiikka, selkeys, huumori,...


  • Arkistoikaa tiedotteet ryhmäkansioon

  • Kirjatkaa palaute (sovituin) määräajoin esim. sairauskertomukseen

  • Tehkää lopussa kattava, lyhyt yhteenveto (pohdintoineen)



[ ylös ]


RYHMÄKANSIO:
  • tallentakaa koko ryhmäprosessi sen suunnittelun alkuvaiheista jälkiseurantaan

    • ruutuvihko

    • mappi + irtolehdet

    • atk (tekstinkäsittelyohjelmat),...

  • esimerkiksi seuraavasti:



Ryhmän nimi:


Päivämäärä:   __________ / __________   20______

Paikka:


Läsnä olivat:


Vetäjä(t):


Istunnon tavoite:


Lyhyt kuvaus ryhmäistunnosta:


Erityishuomioita:


Mihin tulisi kiinnittää huomiota:


Seuraavan kerran teema:


Tavoitteen saavuttaminen:
- missä onnistuttiin:


- miksi:


- missä epäonnistuttiin:


- miksi:


'Opetus':


Muuta huomioitavaa:


tämän kirjasi:






- T h e   E n d -
luku 11: kokemuksia ryhmän vetämisestä

[ takaisin ylös ]